DALO Industry Days 2026 avattiin tällä viikolla uudessa MCH Messecenterissä Herningissä (Tanska), ja tapahtuma on selvästi historiansa suurin: kaksipäiväiseen tapahtumaan osallistuu yli 1 200 yritystä ja yli 20 000 kävijää.


Matkan DALO Industry Days -tapahtumaan on sponsoroinut BAE Systems Bofors

Nordic Defence Sector keskusteli Tanskan puolustushankinta- ja logistiikkaviraston (DALO, Forsvarsministeriets Materiel- og Indkøbsstyrelse) johtajan Per Pugholm Olsenin kanssa pian sen jälkeen, kun tämä oli pitänyt avajaispuheensa tämän vuoden näyttelyssä:

"Olemme nyt keskellä suurinta materiaali- ja teollisuusnäyttelyä, jonka olemme koskaan järjestäneet. Se osoittaa, että ulkopuolella on osaava teollisuus, joka on valmis tukemaan puolustussektoria, mutta se osoittaa myös, että koko alaa kohtaan on valtava kiinnostus", Pugholm Olsen sanoo.

Mitä tämä ennätyksellinen osallistujamäärä kertoo Tanskan ja Pohjoismaiden puolustusteollisuuden kasvusta?

"Se on sanottava jonkin verran vakavamielisestä lähtökohdasta käsin: tämä heijastaa sitä tosiasiaa, että maailman turvallisuustilanne on heikentynyt ja muuttunut haastavammaksi, mikä on luonut akuutin tarpeen kaikkialla Euroopassa, myös Tanskassa, rakentaa sotilaallista voimaa. Se on tuonut meille kasvaneet budjetit, kuten monissa muissakin maissa. Se tarkoittaa, että hankimme enemmän, ja kysynnän kasvaessa myös tarjonta seuraa perässä. Se, mitä näemme tänään, on ilmaus juuri tästä: valtava kiinnostus sekä tanskalaisen teollisuuden että täällä läsnä olevien ulkomaisten yritysten taholta", Pugholm Olsen sanoo.

Tanskan puolustusbudjetti on kasvanut korkeimmalle tasolleen vähintään kolmeen vuosikymmeneen, ja korotusten myötä se on noussut 3,5 prosenttiin Tanskan bruttokansantuotteesta. Pugholm Olsenin mukaan lisärahat eivät kuitenkaan automaattisesti muutu lisääntyneeksi suorituskyvyksi.

Kun puolustusbudjetit kasvavat, mikä on tällä hetkellä suurin pullonkaula, joka estää muuttamasta tätä rahankäyttöä asevoimien todelliseksi, parantuneeksi suorituskyvyksi?

"Uskon, että suurin pullonkaula meille, ja uskon tämän koskevan monia maita, on se, ettei teollisuuden tarjonta yksinkertaisesti ole riittävän suuri vastaamaan kysyntää. Se tarkoittaa, että hinnat ovat jonkin verran korkeammat, mutta vielä tärkeämpää on, että toimitusajat ovat hyvin pitkiä. Tämä on seurausta monista vuosista, jolloin puolustusbudjetit olivat matalat, mikä sai teollisuuden sopeutumaan vähäiseen kysyntään. Nyt kysyntä on äkkiä räjähtänyt, lähes yhdessä yössä, ja teollisuus yrittää yhä kuroa umpeen tätä eroa", hän selittää.

DALO:n johtaja pysyy kuitenkin optimistisena: "Se, mitä näen täällä tänään, on, että läsnä on myös pitkä lista yrityksiä, joita emme normaalisti pitäisi puolustusteollisuuden yrityksinä. Näen sen merkkinä siitä, että teollisuuspohja kasvaa, ja se on erittäin myönteistä", hän sanoo.

Tanska on solminut yhä useampia kahdenvälisiä sopimuksia muiden maiden, erityisesti Euroopan maiden, kanssa. Kun Tanska solmii tällaisia sopimuksia, mikä rooli DALO:lla on sen neuvonnassa, mitä maita tulisi asettaa etusijalle?

"Kokonaispriorisointi, kun puhumme poliittisista kumppanuussopimuksista, on tietenkin jotain, minkä hallitus päättää poliittisella tasolla. Me tuomme keskusteluun tiedon siitä, mitkä vaihtoehdot todella ovat. Monet maat tarjoavat, tai ovat avanneet mahdollisuuden, yhteistyöhön vastaavantyyppisten materiaalijärjestelmien parissa. Meidän puoleltamme arvioimme, miltä yhteistyö näyttäisi, jos kumppaniksi valittaisiin yksi maa ja hankittaisiin tietty järjestelmä, verrattuna toiseen maahan. Asevoimat puolestaan tarkastelevat, sopiiko ratkaisu operatiivisesti: onko meillä samankaltaiset tehtävät, olemmeko samalla maantieteellisellä alueella ja niin edelleen", Pugholm Olsen sanoo.

Hän kuvailee myös toista nykyisen turvallisuusdiplomatian ulottuvuutta. "Tietenkin mukana on myös poliittinen ulottuvuus. Nykymaailmassa tarvitaan suhteita paitsi yhteen maahan, myös useisiin. Jos minulla on paljon siteitä yhteen paikkaan, saatan joutua tasapainottamaan sitä rakentamalla ensi kerralla enemmän siteitä muualle."

Byrokratiaa ja hallinnollista sääntelyä syytetään usein puolustushankintojen hidastamisesta kaikkialla Euroopassa. Voitteko antaa konkreettisia esimerkkejä hallinnollisista esteistä, jotka DALO on auttanut poistamaan?

"En tiedä, voimmeko me ottaa kunnian niiden poistamisesta", hän hymyilee, "mutta viime vuonna tehdyn poliittisen sopimuksen myötä, niin sanotun Accelerationsfonden (kiihdytysrahasto) osalta helmikuusta 2025 alkaen, annettiin selkeä poliittinen signaali siitä, että meidän tulisi hyödyntää huomattavasti enemmän hankintalainsäädännössä olevia poikkeussääntöjä, esimerkiksi tekemällä suorahankintoja täyden kilpailutuksen sijaan."

Pugholm Olsen jatkaa kuvailemalla, mitä tämä muuttaa: "Sen sijaan, että käyttäisimme hyvin pitkän ajan tarpeen tunnistamisesta sopimuksen allekirjoittamiseen, voimme nyt laatia sopimuksia hyvin nopeasti ja päästä suoraan tuotantolinjalle vastaanottamaan toimituksia."

Hän vertaa muutosta auton ostamiseen.

"Vanhojen sääntöjen mukaan piti käytännössä joka ikisessä tapauksessa etsiä taloudellisesti paras ratkaisu. Se on kuin joutuisi menemään ostamaan sähköauton: pitäisi selvittää, mikä tarjoaa parhaan hinnan juuri tänään. Mutta ennen kuin analyysi oli valmis, markkinoille ilmestyisi jo uusi malli, joten perille ei koskaan oikeastaan pääsisi", hän selittää. "Se oli loputon tarina, koska jokin muuttui koko ajan. Jos sen sijaan vain päättää, 'tänään aion ostaa sähköauton', löytää yksinkertaisesti sellaisen, josta pitää ja johon on varaa. Joten sen sijaan, että käyttäisimme kuukausia tai vuosia tarpeen tunnistamisesta päätökseen, kuten ennen teimme, voimme nyt tehdä sen lähes yhdessä yössä. Se on hieman karikatyyri, mutta siinä on asian ydin", Pugholm Olsen sanoo.

Katsotaanpa eteenpäin: oletetaan, että kolmen vuoden kuluttua puolustussektori on jatkanut vahvaa kasvuaan. Mitkä olisivat olleet onnistumisen kriteerit?

"Onnistumisen kriteeri on se, että olemme todella saaneet sen, mistä olemme nyt allekirjoittaneet sopimukset, ja että olemme pystyneet ottamaan sen käyttöön koko organisaatiossa, kaikkialla asevoimissa, ja käyttämään sitä niin, ettei meillä ole vain jotain, minkä olemme ostaneet, vaan operatiivinen suorituskyky. Materiaalia, jota käyttävät sotilaat, jotka on koulutettu ja jotka osaavat käyttää sitä todellisena taisteluyksikkönä", hän sanoo.

Per Pugholm Olsen päättää ehkä selkeimpään tavoitteeseen, joka DALO:lla, ja laajemmin koko Tanskan puolustuksella, on tulevina vuosina:

"Se, minkä olemme tähän mennessä tehneet, on helppo osa. Se on sopimuksen kirjoittamista. Vaikea osa on saada toimitus perille ja saada se todella toimimaan käytännössä."